Aimo Röpetti esitteli kokemuksiaan siitä, miten tekoäly ja modernit digitaaliset työkalut voivat tukea laajaa historiallista tutkimusta. Hänen tutkimuskohteenaan ovat Salmin tuomiokunnan ruotsinkieliset tuomiokirjat vuosilta 1813–1882, ja näiden lähteiden puitteissa hän keskittyy ennen kaikkea oman sukunsa elämänvaiheiden selvittämiseen ja kuvaamiseen. Suomenkieliset tuomiokirjat 1870-luvulta alkaen on jo tutkittu.Esitelmässä nousi esiin myös kiinnostava löydös 1860-luvun nälkävuosilta: tsaarin omistamien maiden hallitsija, toimi tuohon aikaan myös viljan myyjänä sekä samalla myös käräjillä viljavelkojen kantajana – harvinainen ja tutkimuksellisesti merkittävä havainto paikallisista valtasuhteista.
Tekoälyn rooli käännöstyössä
– 1800-luvun ruotsinkieliset tekstit ovat vaikeaselkoisia, ja niiden ymmärtäminen vaatii vanhojen sanojen, oikeushistorian ja sanakirjojen tuntemusta.
– Tekoäly nopeuttaa käännöstyötä huomattavasti, mutta käännösten oikeellisuus edellyttää aina tutkijan omaa tarkastusta.
– Transkribus auttaa muuttamaan käsinkirjoitetut tekstit konekirjoitukseksi, mutta ei tee käännöstyötä suomeksi.
– Parhaat tulokset syntyvät, kun yhdistetään tutkijan kielitaju ja historiantuntemus, tekoälyn tarjoamat ehdotukset ja järjestelmällinen aineistonhallinta.
Tutkijan omat havainnot
– Jo vähäinen ruotsin kielen taito auttaa merkittävästi.
– Sanakirjat ja kielenhuolto ovat välttämättömiä.
– Oman terminologia- ja sanastomuistiinpanon ylläpito on erittäin hyödyllistä.
– Tutkimus vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.
Päätelmä
Tekoäly ei korvaa tutkijaa, mutta se toimii tehokkaana apuvälineenä suurten aineistojen läpikäymisessä ja käännöstyössä. Ruotsinkielisten tuomiokirjojen kääntäminen on nyt mahdollista aiempaa nopeammin, mutta lopullinen tulkinta on aina tutkijan vastuulla. Röpetin tutkimus jatkuu tavoitteena käydä läpi koko Salmin tuomiokunnan pöytäkirjasarja.